24.2.1999

Kanne Turun käräjäoikeudessa

Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal - SSP Oy (Arsenal) lausui Matka-Erik Oy:tä, Askaisten Auto Oy:tä ja A:ta vastaan ajamassaan kanteessa, että Perälän Liikenne, avoin yhtiö ja A olivat perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun 27.9.1989 allekirjoittamallaan asiakirjalla saaneet Turun Suomalaiselta Säästöpankilta valuuttaluoton, joka oli sovittu kokonaan kerralla maksettavaksi 27.9.1994. Perustettava osakeyhtiö oli 27.9.1989 laaditulla kauppakirjalla ostanut Turun kaupungin Orikedon kaupunginosan 39. korttelin tontin n:o 1, osoitteessa Polttolaitoksenkatu 11. Perustettava yhtiö oli samana päivänä pantannut kaikki kaupan kohteeseen kohdistuneet haltijavelkakirjat, pääomamäärältään 2 500 000 markkaa, lainanantajana olleelle pankille, jolle perustettava osakeyhtiö oli myös antanut toimeksiannon hakea lainhuuto kyseessä olevaan kiinteistöön.

Arsenal (entiseltä nimeltään Suomen Säästöpankki - SSP Oy, johon Turun Säästöpankki oli yhdistynyt) on vaatinut Matka-Erik Oy:tä ja Askaisten Auto Oy:tä, jotka luottoasiakirjan allekirjoittamisen aikaan olivat olleet Perälän Liikenne, avoimen yhtiön vastuunalaisia yhtiömiehiä, sekä A:ta yhteisvastuullisesti velvoitettavaksi suorittamaan sille lainan maksamattoman pääoman 4 630 026,50 markkaa korkoineen.

Vastaus

Vastaajat ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä. Vastaajat olivat 17.10.1994 perustaneet Kiinteistö Oy Polttolaitoksenkatu 11 -nimisen yhtiön, joka oli merkitty kaupparekisteriin 8.3.1995. Yhtiön hallitus oli myöhemmin hyväksynyt tehdyn kaupan itseään sitovaksi. Vastaajat ovat katsoneet kanteen perusteettomaksi, koska vastuu luotosta oli Kiinteistö Oy Polttolaitoksenkatu 11 rekisteröinnin yhteydessä siirtynyt yhtiölle ja yhtiön perustajina toimineet tahot olivat yhtiön rekisteröinnillä vapautuneet henkilökohtaisesta velkavastuustaan.

Osakeyhtiölain 2 luvun 14 §:n 2 momentissa oli asetettu pääsäännöksi, että rekisteröimättömän osakeyhtiön puolesta toimineet tahot vastasivat henkilökohtaisesti velvoitteesta. Mikäli velvoite johtui perustamiskirjasta tai se oli syntynyt vasta perustamiskokouksen jälkeen, vastuu siirtyi kuitenkin yhtiölle sen jälkeen kun se oli rekisteröity. Samalla yhtiön puolesta toimineet tahot vapautuivat henkilökohtaisesta vastuusta.

Kysymyksessä oleva laina oli otettu ennen yhtiön perustamiskokousta, joten perustajien vastuusta vapautuminen riippui tässä tapauksessa perustamiskirjasta johtuva -sanonnan tulkinnasta. Tulkintaa suoritettaessa oli otettava huomioon lakitekstin tarkoitus. Kyseisen lainsäännöksen 2 momentti oli tarkoitettu suojaamaan muita osakkeenomistajia. Heidän tuli osakkeita merkitessään tai niitä muutoin hankkiessaan olla tietoisia niistä velvoitteista, jotka mahdollisesti siirtyivät yhtiön vastuulle.

Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa lainan ottaminen, kauppakirjan laatiminen ja haltijavelkakirjojen panttaus olivat kaikki tapahtuneet samana päivänä. Yhtiön myöhemmät perustajat olivat olleet samat henkilöt/yhteisöt, jotka olivat olleet läsnä kiinteistökauppaa koskevassa tilaisuudessa. Kiinteistökauppatilaisuudessa kaikille osapuolille, sekä pankille että yhtiön perustajille, oli tullut selväksi, että kyseiset toimenpiteet liittyivät olennaisesti yhtiön perustamistarkoitukseen. Myös yhtiön perustamisvaiheessa yhtiön osakkeen merkitsijöillä oli ollut edelleen sama tarkoitus kuin kiinteistökauppatilaisuudessa oli jo ilmennyt osapuolten tarkoitukseksi.

Koska yhtiön yhtiöjärjestyksessä oli sen toimialaksi mainittu tietyn yksilöidyn kiinteistön ostaminen, oli itsestään selvää, että yhtiö tuli hankkimaan kyseisen kiinteistön itselleen. Kiinteistön omistaminen oli ollut juuri yhtiön tarkoitus. Yhtiön perustamisvaiheessa kaikkien osakkeenmerkitsijöiden tiedossa oli ollut, että yhtiö oli aikanaan hankkinut itselleen kiinteistön, jonka rahoitus oli hoidettu kantajan taholta. Osakkeenmerkitsijöillä oli siten ollut tieto yhtiön aikaisemmista velvoitteista. Tämän vuoksi osakkeenomistajat olivat yhtiötä perustettaessa mieltäneet, että aiemmin tehdyt kiinteistö- ja lainajärjestelyt tulivat kokonaisuudessaan siirtymään perustettavalle yhtiölle.

Käräjäoikeuden tuomio 10.9.1997

Osakeyhtiölain 2 luvun 14 §:n 2 momentin mukaan yhtiön puolesta ennen sen rekisteröimistä tehdystä toimesta aiheutuneesta velvoitteesta vastaavat toimeen osallistuneet tai siitä päättäneet yhteisvastuullisesti. Perustamiskirjasta johtuvasta tai perustamiskokouksen jälkeen syntyneestä velvoitteesta siirtyy vastuu kuitenkin yhtiölle sen jälkeen kun se on rekisteröity.

Perustettavan yhtiön puolesta toimineet Perälän Liikenne, avoin yhtiö ja A olivat ottaneet Turun Suomalaiselta Säästöpankilta lainan 27.9.1989, perustamiskokous oli pidetty 17.10.1994 ja Kiinteistö Oy Polttolaitoksenkatu 11 -niminen yhtiö oli rekisteröity 8.3.1995.

Pääsäännön muodosti sanotun lainkohdan ensimmäinen virke, jonka mukaan vastuu velasta oli velkasitoumuksen allekirjoittaneilla velallisilla, kun laina oli otettu ennen yhtiön rekisteröimistä. Mainitun lainkohdan toisen virkkeen mukaan velallisen henkilökohtainen vastuu kuitenkin lakkasi ja vastuu siirtyi yhtiölle sen tultua kaupparekisteriin merkityksi, jos velvoite oli johtunut perustamiskirjasta tai se oli syntynyt perustamiskokouksen jälkeen. Vain "perustamiskirjasta johtuva" edellytys voi tulla tässä tapauksessa kysymykseen, koska laina oli otettu ennen perustamiskokousta. Vastuu velasta oli siten riippuvainen siitä, oliko perustettavan yhtiön lukuun otettu laina katsottava johtuneen perustamiskirjasta vai ei.

Osakeyhtiölakikomitean mietinnössä vuodelta 1969 ehdotettiin, että vastuu yhtiölle siirtyi rekisteröinnin yhteydessä, jos ja kun yhtiö rekisteröitiin. Tällä säännöksellä ei ollut vastinetta vanhassa osakeyhtiölaissa. Uusi sääntö rajoittui koskemaan vain "perustamiskirjaan perustuvia" sekä perustamiskokouksen jälkeen syntyneitä velvoitteita. Ehdotuksen mukaan kysymyksen ollessa velvoitteista, jotka olivat syntyneet ennen perustavaa kokousta ja joita ei liioin "mainittu perustamiskirjassa" eivät siirtyneet yhtiölle, paitsi milloin tämä nimenomaisesti tai konkludenttisin toimin oli ottanut vastuun niistä itselleen. Vuoden 1974 julkaistussa ehdotuksessa uudeksi osakeyhtiölain säännökseksi ja hallituksen esityksessä eduskunnalle uudeksi osakeyhtiölainsäädännöksi (27/1977 vp), käytettiin ilmaisuja "perustamiskirjasta johtuva" ja velvoitteet, joita ei "mainita perustamiskirjassa".

Näistä esitöistä voitiin tehdä johtopäätös, että velvoitteen "mainitseminen" perustamiskirjassa riitti vastuun siirtämiseen yhtiölle. Kun oikeustoimi tehtiin ennen yhtiön perustamista eli ennen perustamiskirjan ja yhtiöjärjestyksen laatimista, velkoja ei voinut vaikuttaa siihen, mitä sanamuotoa perustamiskirjassa/yhtiöjärjestyksessä käytettiin kyseessä olevan velvoitteen osalta. Velkojan oikeusturva ei edellyttänyt, että perustamiskirjassa/yhtiöjärjestyksessä käytettiin tiettyä sanontaa siitä velvoitteesta, jonka oli määrä osakeyhtiölain 2 luvun 14 §:n 2 momentin jälkimmäisen virkkeen mukaan olla "perustamiskirjasta johtuva" velvoite ja josta vastuu niin muodoin siirtyi yhtiölle rekisteröinnillä. Joka teki oikeustoimen perustettavan yhtiön puolesta toimineiden kanssa ennen perustamiskirjan laatimista, antoi perustajille vapaat kädet määritellä vastuun siirtymisen. Mainittu 2 momentin säännös ei ollut tarkoitettukaan velkojien suojaksi vaan muiden osakkeenomistajien suojaksi. Osakkeiden merkitsijän tuli pystyä ennakoimaan minkä tyyppisiä velvoitteita yhtiölle voi tulla, minkä vuoksi velvoitteiden täytyi ilmetä perustamiskirjasta. Yhtiön sopimuskumppania suojattiin mainitun 14 §:n 3 momentissa olevin erityissäännöksin, mikä oli myös todettu mainitussa osakeyhtiölakikomitean mietinnössä.

Kun sanotun 2 momentin tarkoituksena oli suojata osakkeenomistajia, tuli edellytystä "johtua perustamiskirjasta" myös tulkita heidän näkökannaltaan. Säännöksen tarkoituksena oli, että yhtiön osakkeenomistajat saivat tiedon siitä, minkälaisia velvoitteita yhtiölle tuli ennen perustamiskokousta tehdyistä oikeustoimista. Kysymyksessä olevaa pankin lainaa ei ollut mainittu perustamiskirjassa, mutta lakitekstiin otettu sanonta "perustamiskirjasta johtuva" ei suoraan edellyttänyt, että velvoite pitäisi olla siinä nimenomaan mainittu. Perustamiskirja olikin tavallisesti yksinkertainen pöytäkirja ja sen liitteenä oleva yhtiöjärjestys se asiakirja, josta ilmeni minkä tyyppistä toimintaa varten yhtiö oli perustettu.

Osakeyhtiölain 2 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan perustamiskirjan tuli sisältää ehdotus yhtiöjärjestyksestä. Kiinteistö Oy Polttolaitoksenkatu 11:n yhtiöjärjestyksestä ilmeni yhtiön toimiala: "Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita Turun kaupungin Orikedon kaupunginosassa, kortteli 39, tontti no 1 sekä siihen kuuluvia rakennuksia". Tätä tarkoitusta varten olivat perustettavan yhtiön puolesta toimineet ottaneet lainan ja ostaneet kyseisen tontin. Yhtiön perustamisvaiheessa oli kaikkien osakkeenmerkitsijöiden tiedossa ollut, että yhtiön toimintaa varten oli hankittava kiinteistö, joka oli rahoitettu tätä varten otetulla lainalla. Osakkeenmerkitsijöinä olivat olleet samat tahot, jotka olivat olleet myös yhtiössä ostettaessa kiinteistö sekä lainaja perustamiskirjaa laadittaessa.

Kun laina oli otettu perustettavan yhtiön lukuun, oli myös pankin taholta mielletty, että laina myöhemmin siirtyi yksin yhtiön vastuulle. Mitään erillistä sopimusta kysymyksessä olevassa tapauksessa luoton jäämisestä alkuperäisten lainanottajien vastattavaksi ei myöskään ollut tehty. Vaikka luotto oli erääntynyt ennen yhtiön perustamista, ei se jäänyt alkuperäisten lainanottajien vastuulle, jos yhtiötä rekisteröitäessä velvoite oli ollut olemassa ja se oli johtunut perustamiskirjasta. Vastakkaiselle näkökannalle ei laista saatu tukea.

Kun perustamiskirjaan sisältyvän yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön toimialana oli tietyn kiinteistön omistaminen, oli selvää, että yhtiö oli hankkinut tuon kiinteistön omistukseensa. Jokainen osakkeenmerkitsijä oli tiennyt, että kyseisen kiinteistön hankkimiseksi oli otettu laina. Vastuun siirtyminen yhtiölle ei näin ollen loukannut osakkeenmerkitsijöitä, joita vastuunsiirtymisnormeilla oli pyritty suojelemaan. Käräjäoikeus katsoi, että tässä tapauksessa velvoite johtui perustamiskirjasta, kun yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön toimialana oli kyseisellä lainalla ostetun kiinteistön omistaminen. Vastuu lainasta oli Kiinteistö Oy Polttolaitoksenkatu 11:n tultua rekisteröidyksi 8.3.1995 siirtynyt yksin yhtiölle ja lainan allekirjoittaneet velalliset olivat vapautuneet vastuusta, kun mitään erillistä sopimusta sen jäämisestä yhtiön puolesta toimineiden vastattavaksi ei ollut tehty.

Näillä perusteilla käräjäoikeus hylkäsi kanteen.

Turun hovioikeuden tuomio 5.6.1998

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Arsenal oli valittamalla saattanut asian, lausui, että perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun 27.9.1989 otettu yhtiölle hankittavan kiinteistön ostamiseen tarkoitettu valuuttaluotto, joka oli sovittu kokonaan kerrallaan maksettavaksi 17.9.1994, ei ollut osakeyhtiölain 2 luvun 14 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin lainan maksettavaksi erääntymisen jälkeen sittemmin 17.10.1994 perustetun ja 8.3.1995 kaupparekisteriin merkityn Kiinteistö Oy Polttolaitoksenkatu 11 -nimisen yhtiön perustamiskirjasta johtuva velvoite, josta vastuu olisi mainitussa lainkohdassa säädetyin tavoin siirtynyt yhtiölle sen tultua rekisteröidyksi. Luotonantajapankki ei ollut missään vaiheessa hyväksynyt valuuttaluottoa koskevan vastuun siirtymistä mainitulle kiinteistöyhtiölle. Matka-Erik Oy ja Askaisten Auto Oy Perälän Liikenne, avoimen yhtiön yhtiömiehinä olivat yhdessä A:n kanssa perustettavan kiinteistöyhtiön puolesta valuuttaluoton ottaneina vastuussa sanotun luoton maksamisesta.

Näillä perusteilla hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja velvoitti Matka-Erik Oy:n, Askaisten Auto Oy:n ja A:n yhteisvastuullisesti suorittamaan Arsenalille valuuttaluoton pääoman 4 630 026,50 markkaa korkoineen ja viivästyskorkoineen.

Esittelijän, viskaali Lindströmin mietintö: Käräjäoikeuden tuomiota ei muutettane.

Perustelut

Osakeyhtiön puolesta ennen sen rekisteröimistä tehdystä toimesta aiheutuneista velvoitteista vastaavat osakeyhtiölain 2 luvun 14 §:n 2 momentin mukaan toimeen osallistuneet tai siitä päättäneet. Perustamiskirjasta johtuvasta tai perustamiskokouksen jälkeen syntyneestä velvoitteesta siirtyy vastuu saman lainkohdan mukaan kuitenkin yhtiölle sen jälkeen, kun se on rekisteröity.

Asiassa on kysymys siitä, voidaanko ennen perustamiskirjan laatimista syntynyttä velvoitetta pitää osakeyhtiölain 2 luvun 14 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla perustamiskirjasta johtuvana siten, että yhtiön puolesta toimineet vapautuvat vastuusta sen jälkeen kun yhtiö on rekisteröity.

Yhtiön osakkeenomistajien etu ei vaadi, että perustamisasiakirjasta ilmenevä, ennen sen laatimista syntynyt velvoite arvioitaisiin yhtiön puolesta toimineiden vastuun kannalta eri tavalla kuin perustamiskirjan laatimisen jälkeen syntynyt vastaava velvoite. Sitä vastoin yhtiön velkojien suojan kannalta ei ole yhdentekevää, onko perustamiskirjasta ilmenevä velvoite syntynyt vasta tuon asiakirjan laatimisen jälkeen vai jo sitä ennen. Kun velvoite on syntynyt perustamiskirjan laatimisen jälkeen, velkojalla on velvoitteen syntyessä yleensä ollut oleellisesti paremmat mahdollisuudet arvioida rekisteröinnin jälkeen yksin velasta vastuussa olevaa yhtiötä ja sen taloudellista kantokykyä kuin niissä tapauksissa, joissa velvoite on syntynyt ennen perustamiskirjan laatimista. Ennen kuin perustamiskirja on laadittu, ei velkoja yleensä voi saada selvää käsitystä tulevasta yhtiöstä ja sen taloudellisesta kantokyvystä. Jos esimerkiksi perustettavan yhtiön puolesta on tehty sopimus ennen perustamisasiakirjan laatimista, saattaa - niin kuin osakeyhtiölain esitöissä todetaan (KM 1969:A 20 s. 74 s.) - olla vaikeaa, jopa suorastaan mahdotonta ratkaista, minkä yhtiön puolesta sopimus on tehty ja onko sopimus ylipäänsä tehty jonkun yhtiön puolesta, koska ennen perustamiskirjan laatimista ei ole olemassa mitään perustajia tai hallituksen jäseniä.

Velallisen vaihdos edellyttää yleisen yksityisoikeudellisen periaatteen mukaan velkojan suostumusta. Velvoitteesta vastuussa olevat eivät voi vapautua henkilökohtaisesta vastuustaan päättämällä yhtiön puolesta, että yhtiö ottaa yksin vastatakseen velvoitteesta. Näin ollen on perusteltua, etteivät yhtiön puolesta toimineet ja velvoitteesta vastuussa olevat voi myöskään ilman velkojan myötävaikutusta vapautua jo syntyneestä henkilökohtaisesta vastuusta laatimalla jälkikäteen yhtiötä koskevan perustamiskirjan siten, että velvoitteen voitaisiin katsoa liittyvän perustamiskirjaan, ja huolehtimalla tämän jälkeen yhtiön rekisteröimisestä. Osakeyhtiön puolesta ennen sen perustamiskirjan laatimista tehdystä toimesta aiheutunut velvoite ei siten ole osakeyhtiölain 2 luvun 14 §:n 2 momentissa tarkoitettu perustamiskirjasta johtuva velvoite.

Perälän Liikenne, avoin yhtiö ja A ovat 27.9.1989 allekirjoittamallaan asiakirjalla saaneet perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun Turun Suomalaiselta Säästöpankilta valuuttaluoton, joka on sovittu kokonaan kerralla maksettavaksi 27.9.1994. Kiinteistö Oy Polttolaitoksenkatu 11 on perustettu 17.10.1994, jolloin myös yhtiön perustamiskirja on allekirjoitettu. Velkojapankki ei ole vapauttanut yhtiön puolesta toimineita vastuusta luoton maksamisesta eikä jutussa myöskään ole näytetty osapuolten yhteisenä tarkoituksena olleen, että yhtiön puolesta toimineet vapautuisivat tästä vastuusta sen jälkeen, kun yhtiö on rekisteröity. Näin ollen Matka-Erik Oy ja Askaisten Auto Oy Perälän Liikenne, avoimen yhtiön yhtiömiehinä sekä A ovat edelleen vastuussa kysymyksessä olevan valuuttaluoton maksamisesta.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.